Mitä työnohjaus on?
Työnohjaus on tavoitteellista, vuorovaikutuksellista ja luottamuksellista ohjattua toimintaa, joka liittyy aina työhön.
Jos työnohjaus ei ole sinulle ennestään tuttua, vertaa sitä vaikkapa opintojen ohjaukseen. Opinto-ohjaus on tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista toimintaa, joka liittyy opintoasioihin.
Työnohjausta voi käyttää yritys tai yksityishenkilö, ryhmässä tai yksin, työhön liittyvien asioiden luottamukselliseen kehittämiseen.
Tämän päivän työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja vaatii suuren määrän henkistä kapasiteettia sekä vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja. Työyhteisön tulokseen ja hyvinvointiiin vaikuttavat henkilöstön toimintakyky, palautuminen sekä muutoskyvykkyys. Galini tarjoaa yritysten työntekijöille, tiimeille ja kokonaisille organisaatioille hyvinvointia tukevia innostavia työyhteisövalmennuksia, luentoja sekä tyhy-päivien ohjelmia.
Reteaming- työnohjaus sisältää toimivia sekä mittavia valmennusmenetelmiä itsensä johtamiseen, palautumiseen, henkiseen suorituskykyyn, vuorovaikutustaitoihin ja johtamiseen. Parhaat tulokset saavutetaan prosessinomaisilla valmennuksilla, mutta myös yksittäisellä luennolla saavutetaan innostavia oivalluksia sekä energiatason nostoa.
Reteaming työnohjaus menetelmä?
Reteaming on ratkaisukeskeinen valmennus- ja ongelman ratkaisu menetelmä, jota voidaan vaikuttavasti hyödyntää johtamisen ja työyhteisöjen kehittämistyössä.
Reteaming-valmennus (2018), on yksilöiden ja yhteisöjen ratkaisukeskeinen kehittämismenetelmä. Reteaming-valmennus kirjan ovat kirjoittaneet Tapani Ahola ja Ben Furman. Kirja on uusinta painos heidän kirjoittamastaan, Onnistuminen on joukkuelaji - Reteaming - valmentajan käsikirja (2007). Ahola ja Furman ovat toimineet ratkaisukeskeisen terapian opettajina vuodesta 1985 asti. 90-luvulla heidän toiminnankuva laajeni yrityksiin ja yhteisöihin, missä he huomasivat, että samat ratkaisukeskeisen psykologian opit pätee myös organisaatioiden kehittämiseen. "Nimitys ratkaisukeskeinen on itse asiassa harjaanjohtajava, sillä tässä lähestymistavassa ei pyritä kehittelemään ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. Sen sijaan kaiken keskustelun polttopisteessä on edistys." (Ahola & Furman 2018, 6). Reteaming-valmennus on 12 kohtainen loogisesti etenevä menetelmä.
Reteaming valmennus sopii sekä yksilö että yhteisölle! Kysy rohkeasti lisää...
Reteaminging 12 askelta!
- Haaveiden / unelmien kuvaaminen
Haaveissa ja unelmissa pyydetään kuvaamaan omaa elämää tai yrityksen elämää vuoden päähän. Vuoden päästä kaikki ne ongelmat, jotka tänään vaivaavat, eivät vaivaa enää vuoden päästä. Vuoden päästä eletään parasta aikaa. Tämä pitää kuvailla.
2. Tavoitteen asettaminen
Oikeasti tässä vaiheessa vasta asetetaan se oikea tavoite. Tavoite asetetaan reteaming-valmennuksessa unelmaan katsoen. Se, että tulevaisuusvisiosta voisi tulla totta. Pitää ehkä muuttaa jokin tapa, opetella uusi taito tai vaikuttaa muihin ihmisiin.
3. Kannustajien hankkiminen
"Saavuttaakseen tavoitteensa valmennettava tarvitsee muiden tukea, kannustusta ja apua." (Ahola & Furman 2018, 23.) Valmennettavaa pyydetään nimeämään ne henkilöt tai tahot, jotka voi auttaa tai tukea tavoitteen saavuttamiseksi.
4. Tavoitteen hyötyjen kartoittaminen
Valmennettavan pitää perusteellisesti kartoittaa kaikki tavoitteen saavuttamisesta saama hyöty. Hänelle itselleen ja muille läheisille. Listojen kirjoittamisen aika.
5. Jo tapahtuneen edistyksen tiedostaminen
Tässä kohdassa motivaatiota kasvatetaan keskustelemalla siitä, miten olemme jo edistyneet tavoitteessa oikeaan suunta. Tämä auttaa meitä huomaamaan, ettei tavoite tullut tyhjästä, vaan se on ollut olemassa. Valmennettavalta voi kysellä paljon kysymyksiä millä saada tietoon missä kohtaa on edistystä. Ja viimeisenä valmennettavan täytyy kuvailla jo olemassa oleva edistys asteikolla yhdestä kymmeneen. Yksi tarkoittaa, että ei ole tehnyt asian eteen mitään ja kymmenen sitä, että tavoite on saavutettu.
6. Onnistumisen kriteerien asettaminen
Tässä valmennettava pohtii mitä tulevat olemaan seuraavat edistyksen merkit kohti tavoitetta. On hyvä kuvitella miltä edistys näyttää päivä päivältä, viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta. Valmennettava piirtää viiden portaan asteikon etenemisestään. Portaat voivat olla vaikka viikko edistys tai kuukausi edistys. Jokaiseen portaaseen pitää kuvailla miten on edistynyt.
7. Muutos prosessin vaikeaksi toteaminen
Tarkoitus on todeta, että tavoitteen saavuttaminen ei ole helppoa. Ei helppojen tavoitteiden saavuttaminen ole välttämättä saavutus. Valmennettava listaa asioita mitkä vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista.
8. Onnistumisen uskon kasvattaminen
Valmennettava listaa tekijöitä niin monta kuin vain pystyy. Tässä voi miettiä vielä mitä on jo tehnyt aikaisemmin, vastaavanlaiset haasteet ja niistä selviytyminen. Mitä muita lisävoimavaroja olisi käytettettävissä?
9. Lupausten antaminen
Valmennettava lupaa kannustajalle, jonkin pienen askeleen toteuttamisen per viikko. Ei suuria harppauksia vaan askel. Sen mitä meinaa toteuttaa kyseisellä viikolla.
10. Tavoitteen asettaminen
Edistyksen päiväkirja. Valmennettava pitää päivää kirjaa lupauksistaan, edistyksestään ja myönteisistä vaikutuksista. Tätä pitää näyttää jollekin kannustajista joka viikko.
11. Vastoinkäymisiin varautuminen
Seuraavaksi listataan miten hankaluuksiin aikoo suhtautua, kun niitä tulee. Ja voi yrittää keksiä keinoja miten suhtautua kun tulee odottamaton yllätys.
12. Onnistumisen juhliminen ja ansion jakaminen
Kun tuntuu siltä, että tavoite on saavutettu tai projekti toteutunut. Niin sitä pitää juhlistaa. On hyvä päättää tavalla joka jättää hyvän mielen projektista tai saavutuksesta. Kiittää itseään ja kannustajiaan. Se jättää positiivisen mielen jatkuvalle kehitykselle.
Yksilötyönohjaus
Työ ja työn tekeminen on jatkuvassa muutoksessa. Työssä odotetaan itseohjautuvuutta sekä uusia taitoja. Lisääntynyt etätyöskentely, teknologia ja työsuhteiden muutokset vaikuttavat työssä jaksamiseen. Työnohjaajan kanssa voi turvallisesti reflektoida asioita ja löytää motivaatiota työssä jaksamiseen.
Kuljen rinnallasi kysellen, mitä näet ja mitä koet työssäsi. Työnohjauksen prosessin aikana keskitytään yhdessä työhön liittyvien asioiden luottamukselliseen kehittämiseen.
Tavoitteet asetetaan työnohjausprosessin alussa ja niitä myös muutetaan matkan varrella tarvittaessa, yhdessä sopien. Tavoitteet lähtevät asiakkaan tarpeesta, jolloin niihin myös sitoudutaan.
Parhaimmillaan työnohjaus on ennaltaehkäisevää. Työnohjaus voi ohjattavien kokemuksessa olla mullistava ja oivallusta tuottava tila. Asiat alkavat vihdoin jäsentyä - ehtii ajatella.
Yksilötyönohjaus on luottamuksellista ja työnohjaaja ei välitä tietoa työnantajalle, ellei toisin sovita. Työnohjaaja ei anna suoria neuvoja ohjattavalle eikä ratkaisuja, vaan ohjauksen tarkoitus on löytää ohjattavan omat voimavarat ja vastaukset pohtimiinsa haasteisiin.
Yksilötyönohjaus on monelle tilaisuus purkaa omia tuntojaan ja avautua vaikeistakin työssä kohtaamistaan tilanteista.
MINULLE TYÖNOHJAANA ON TÄRKEÄÄ:
1. AUTAN JOKAISTA TEKEMÄÄN ITSELLEEN MERKITYKSELLISTÄ TYÖTÄ JA LÖYTÄMÄÄN RATKAISUT JA VIISAUDEN SISÄLTÄÄN. MEISTÄ JOKAINEN ON JATKUVALLA OPPIMISEN MATKALLA.
2. AUTAN OHJATTAVAA JA TYÖYHTEISÖÄ LÖYTÄMÄÄN OMAT VAHVUUTENSA JA VOIMAVARANSA JA SAAMAAN NE PARHAALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA KÄYTTÖÖN. KUKOISTAVA YHTEISÖ ON MEIDÄN JOKAISEN OIKEUS.
3. AUTAN IHMISTÄ JA TYÖYHTEISÖÄ VOIMAAN HYVIN. HYVINVOIVA JA MYÖTÄTUNTOINEN TYÖYHTEISÖ ON PARAS MAHDOLLINEN KASVUALUSTA LUOVUUDELLE JA INNOVATIIVISUUDELLE.
4. AUTAN LUOMAAN SELLAISEN YMPÄRISTÖN, JOSSA ON TURVALLINEN JA HYVÄ TEHDÄ TÖITÄ. SE ON MEIDÄN JOKAISEN TEHTÄVÄ - EI VAIN JOHTAJIEN.
Ryhmätyönohjaus
Ryhmätyönohjauksessa voidaan jakaa hiljaista tietoa uusille työntekijöille ja samalla perehdyttää heitä työyhteisön toimintatapoihin - ja kulttuuriin. Ryhmätyönohjauksessa jaettava vertaistuki on erittäin voimaannuttavaa ja eheyttävää.
Työnohjaajan käyttö tulehtuneissa ja kriisiytyneissä työyhteisötilanteissa on tehokas tapa puuttua asioihin ja hakea niihin uusia lähestymistapoja.
Työnohjaus on prosessi, jonka kesto vaihtelee yleensä puolesta vuodesta vuoteen.